perjantai 25. marraskuuta 2011

Hohhoijaa

Onneksi viikko ohi. Tai siis työviikko. Tämä päivä kyllä alkoi ihan hyvin, sateesta huolimatta... Tai siitä että ulkona tuulee 15m/s... Se on kova tuuli se. Ja oikeastaan päivässä ei ollut mitään vikaa... Vähän nyt on alakuloinen fiilis ja joskus päivät vain ovat ihan "blaaaa". Kaikki hyvin mutta silti vaan olo on "blaaa". Tänään on siis yksi niistä blaa-päivistä.


Huomasin tänään että mulla on vielä pitkä matka tällä bloggaaajan tiellä edessä, olen vielä aika tylsä blogin kirjoittaja...! Yksinkertaisesti aika booring... Koska itse tykkään lukea blogeja joissa on myös paljon kuvia... Mulla on netistä otettuja kuvia vaatteista. Ei hyvä. Tai ei hyvä jos ne on ainoaa kuvitusta blogissa. En ole ottanut päivän asu kuvia tai muita vastaavia varmaankin suurimmaksi osaksi johtuen siitä että oma arkipukeutumiseni on aika... No... Tylsääää... En minä ole tylsä!?! Ei ku... Siis olen välillä, siinä mielessä että esimerkiksi tänään aamulla varustukseni oli farkkuleggarit, neule, kumisaappaat (kyllä, punaiset Hai saappaat), kaulahuivi ja mustatakki... Huppu oli vedettävä päähän matkalla työpaikan parkkikselta toimistolle... Ja siinä meni sitten se tukka. Huppu ja kauhea tuuli = Bad hair day. Tosin olishan sitä voinut ottaa kuvan ennen kuin lähtee kotoa... Eli aamu kuuden - seitsemän välillä.. No tänään ei ainakaan ollut se päivä että olisin tehnyt niin, joku aamu sellainen olo voi tulla, ei sitä koskaan tiedä. 


Nyt tosiaan harmittaa vähän. Odotin yhtä juttua aika paljon eikä se ihan mennyt niinkuin kuvittelin. Mutta, eipä voi mitään. Iltaa piristi että sain hiuksiin värin..:) Alkoi olla sen verran kulahtanut tämä tukka että tuli tarpeeseen -  Kiitos äiti (on parturi-kampaaja). Siksi kuvassakaan se 'huppu/tuuli look' ei näy. 


Otan nyt ystäväni kunniaksi (ihan muuten vaan) Rekorderligin mansikka-lime siiderin :) Pian otetaan ne siiderit yhdessä. Piti alunperin ottaa ne tänään mutta muutaman tunnin yöunilla on menty koko viikko, joten taitaa olla viisainta suunnata nukkumaan ajoissa. Yhdet pikkujoulutkin olis ollut, mutta koti on nyt parempi paikka. Ystäväni jonka verukkeella tässä tissuttelen tuon siiderini on myös vannoutunut mansikka-lime fani. Se on vaan hyvää. Jos mehumaisesta siideristä tykkää. Itse oon juomienkin suhteen aika kaikkiruokainen/juomainen. Viskit ja konjakit ei vielä taivu, maku ei ole ihan niin kehittynyt...En ole vielä niin aikuinen ;) Mahdanko koskaan ollakaan.


Tässä pari kuvaa photoboothilla.. Istun nojatuolissa, villtakki päällä, torkkupeittoon kääriytyneenä... Ja poltan sitä takkaa, rätisee kivasti. Saatanpa juoda vaikka toisenkin siiderin. Sitten nukkumaan. Aamulla parempi mieli.





Lisäys: Hah, niin ne suunnitelmat muuttuu! Yksi puhelu ja mielikin piristyi. Mansikka-lime-fani ystäväni tulee kylään. Mukanaan lisää mansikka-limeä.... :) Mitenköhän tässä käy. Kuinkahan monta mansikkalimeä tulee kumottua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti